Kevään kohokohdaksi suunniteltu NUTS Karhunkierros 80k jäi lopulta GPS-seurannan varaan työreissun osuessa samalle viikonlopulle. Karttapallojen katselu oli mukavaa puuhaa ja kunnioitusta herättäviä suorituksia juostiin etenkin 160km kuningasmatkalla. Ensi vuonna ehkäpä itsekin?

Treenipuolella kevätkuukaudet ovat olleet hieman hajanaisia määräviikkojen ja löysien palauttavien vuorotellessa vähän turhankin paljon – muun elämän kiireet ovat näkyneet optimaalista kevyempinä lepoviikkoina (flunssakin ehtinyt kerran kiusata), mutta sentään kalenteriin merkityt +100km viikot ovat tulleet tehdyksi. Viime viikonloppuna pitkänä lenkkinä tehty 50km (30km juosten, 20km kävellen) toimi erinomaisena ultrasimulaattorina, sillä kävelyn myötä pitkäkestoiseksi venynyt suoritus vei paikoitellen energiat, nesteet ja suolavarannot hieman minimiin ja omaa olotilaansa joutui diagnosoimaan heikkoa oloa tunnustellen. Hyvä, tällaista se kisoissakin tulee olemaan. Seuraavina päivinä IT-jänteet tuntuivat olevan kireinä ja pakaralihakset menivät melko jumiin 1800 nousumetristä, mutta pahimpana skenaariona pelkäämäni polvivaivat eivät sentään palanneet kiusaamaan.

Helsinki City Run tuli juostua kevään toisena kilpailuna toukokuun puolivälissä, mutta samalle viikolle osunut flunssajakso pilasi täysipainoisen suorituksen. Olon parannuttua kohtalaiseksi lähdin viivalle lähinnä hölkkäilyasenteella. Juoksu sujui lopulta kuitenkin melko reipastahtisesti ja viimeisellä 5 kilometrillä uskalsin nostaa tehojakin lähemmäs tavallista kisavauhtia. Loppuajaksi kirjautunut 1.36.XX oli panostukseen nähden positiivinen yllätys ja alustavasti kaavailemani 1.25 olisi todennäköisesti voinut rikkoutuakin paremmalla terveystilalla.

Kesäkuussa hupirymynä juostava Beerway to Hell sekä ensimmäisenä kunnon polkukisana koittava Kytäjä Trail antavat omaa viimeistelyään ennen kesän todellista koitosta rakkatuntureilla. Sitä ennen harjoitussuunnitelmissa on mäkitreenien lisäämistä (joskin asuinpaikan vaihdoksen myötä yleinen mäkisyys väheneekin), VK-treenien säännöllistämistä sekä ehkäpä yksi 150km määräviikko. Noin kuukauden verran jalkoja ehtii kouluttamaan, pari viikkoa palauttamaan ja sen jälkeen panikoimaan flunssaa ennaltaehkäisten. Tärkeimpänä tavoitteena on kerätä voimat täysmääräisiksi ennen Lapin taistelua.

Ps. Muutamissa uutisissa on viime aikoina käsitelty juoksun vaikutusta aivosoluja lisäävänä toimintana. En usko näin olevan, sillä oma pääni ei ymmärtänyt estää Vaarojen Ultralle 130km ilmoittautumista. Pitäisi ehkä ottaa jonkinlaista itsehillintää mukaan treeniohjelmaan tasapainottamaan hölmöilyjä.